Reeta

Aloitin säännölliset ratsastustunnit Messilän Kartanon tallilla täytettyäni kuusi. Sitä ennen olin käynyt Messilässä ratsastamassa useammallakin talutustunnilla. Perheeni kävi varsinkin talviaikaan laskettelemassa Messilässä paljon jolloin minun oli helppoa ottaa tunteja sieltä. Käytyäni vuoden Messilässä siirryin Sipoossa sijaitsemaan Husön ratsastuskeskukseen.


Husössä ratsastin 12-vuotiaaksi asti, niin ryhmä- kuin yksityistunneillakin. Kävin myös Husön aikana muutamissa koulukilpailuissa. Ensimmäiset kilpailuni kävin myös Husössä tuntiponi Legolla, C-merkin kouluohjelman. Kukaan ei ollut kertonut minulle, ettei kouluradalla saanut keventää ja arvatkaas vaan kuinka ketutti radan jälkeen vaikka näin jälkikäteen kyllä naurattaakin.


Tammikuussa 2002 sain ensimmäisen oman ponini, suuren ja muhkean risteytysponiruuna Heeroldin, tuttujen kesken Leon. Leo ei ehkä alkuaikoina ollut ihan sitä, mitä ensimmäiseltä ponilta yleensä haetaan. Se kuskasi meikäläistä kuin märkää rättiä ympäri maneesia ja pelkäsi ties mitä! Alkuvaikeuksien jälkeen homma alkoi sujua ja ihan hyvin sujuikin. Leolla hyppäsin lähinnä kotona ja muutamat kisatkin käytiin, vaikka eipä sieltä hirveesti rusetteja tullut kun erikoisesteet kammottivat sekä ponia että kuskia. Koulupuolella pääsin Leon kanssa tekemään helpon A'n sekä vaativan B'n asioita. Sileällä ratsastaessa se oli kuin ihmisen mieli, kaikki kävi; avot, sulut ja lopulta vaihdotkin. Leo siirtyi uuteen kotiin kesällä 2005 uuden hevoseni alta.

Leo Husössä 2005

Leon tilalle minulle tuli trakehnertamma Opelika "Oosa" (ei. Palladium SOV) joka myytiin muutaman kuukauden päästä käyttööni sopimattomana. Kyseessä oli huijauskauppa jota en nyt tässä lähde enempää ruotimaan, mutta kyseisellä hevosella oli "pieniä" ongelmia pääkopassa eikä näin ollen soveltunut 13v tytön kilpakäyttöön lainkaan. Eikä muutama ammattilainenkaan tämän kyydissä halunnut keikkua. Harmi, että tamma tuli vastaan tuossa tilanteessa eikä nyt, sillä se oli pirun HIENO! Oosa asuu nykyään Puolassa.

Oosa kesällä 2005.

Oosan jälkeen kuvioihin astui syyskuussa 2005 trakehner-arabiristeytysruuna Sweet Jumper joka oli ennen minulle tuloaan kilpaillut 135cm luokissa Carl-Harry Freyn kanssa sekä viimevuodet kilpaillut kenttää ja 100-110cm luokissa. Weetin ja meikäläisen alkutaipale oli kuin tulta ja tappuraa, voi sitä itkun ja raivareiden määrää! Lensin Weetiltä jo käydessäni kokeilemassa sitä suoraan esteen sekaan mutta hullu kuin hullu, pitihän se ostaa! Weeti oli TODELLA varovainen esteillä ja kielsi paljon, mutta eipä myöskään pudotellut puomeja. Jos lensi puomi (onneksi harvoin) niin silloin kyllä melkeinpä poikkeuksetta lensi kuskikin, haha! Weetin kanssa kilpailtiin rataesteillä 80-100cm tasolla ja koulua helppoon B'hen asti. Valmennuksissa hyppäsin Weetin kanssa ensimmäiset 120cm ratani ja kyllä oli jännää! Weeti myytiin pois 2007 syksyllä, sillä kaatumisen seurauksena sen jalka ei enää kestänyt kovaa treeniä.

Weeti tuomarinkylässä

Weetin lisänä meikäläisellä oli käytössä (ylläpidossa) noin puolisen vuotta kirjava risteytysponiruuna Billy The Kid jonka kanssa oli tarkoitus kilpailla koulupuolella aluetasolla. Billyn jalassa oli kuitenkin jotain häikkää joten se lähti minulta takaisin omistajalleen. Billystä ei nyt tähän hätään taida olla yhtään fotoa :(

Billyn jälkeen kuvioihin astui Weetin myynnin jälkeen FWB-ruuna Cortegé "Pörhelö, Pööpe" (i. Chablis) jonka kanssa treenasin enempi koulupuolta. Pööpen kanssa kävimme vain yhdet kotikisat (helppo A, 66%) koska hevosella oli paha koppiongelma. Pööpen kanssa hyppäsin myös, mutta vain muutamia valmennuksia, parhaimmillaan 110cm rataa. Pööpe opetti minulle paljon koulupuolelta vaikka se olikin välillä todella haastava ratsastaa. Pööpe oli kilpaillut nuorempana vaativaa B'tä ja 120cm.

Pööpe muutaman kuukauden yhteistyön jälkeen

Pööpe loppuajasta

Sen jälkeen tulikin sitten ja Treffi :)